Siitä asti kun Isä nukkui pois olen minä maannut flunssan kourissa. Kurkku on kipeä ,korva tukossa ja kipeä ja karmea "tynnyri" yskä.
Meinaa aivan hertsi mennä.

Mutta kun ajattelen aikaa taaksepäin nousee mieleen kuinka Jumala on kaiken valmistanut etukäteen. Jaksoin istua koko 3 kuukautta Isän vuoteen vierellä ja olla hänen rinnallaan tuon vaikean sairauden aikana . Mutta viimeisinä päivinä alkoi minulta voimat loppua ja olin romahtamaisillaan . Silloin astui Taivaanisä "remmiin" tuli ja vei väsyneen Isäni kirkkauteen ja näki minun ja muiden omaisten
väsymyksen.
Sain lauantaina 27. 12 siunata Isän tuolle taivaskoti matkalle,hän laittoi kädet ristiin ja katsoi minua,kysyin haluatko että rukoilen kanssasi sain vastauksen että kyllä ja näin omien tyttärieni kanssa saimme tuossa hetkessä astua ristin juurelle ja sinata Isää ja pyytää että Hän vie Isäni lempeästi ajan rajan tuolle puolen.Mutta vielä meni muutama päivä.
Isä oli jo aikasemmin saanut antaa elämänsä Jeesukselle ja tämä tieto oli kuin balsamia haavoille tiesin että Hän on matkalla kotiin.